Lämmitysenergian säästöä

Viime vuonna tehdyt ilmanvaihdon säätö ja näyteikkunoiden vaihto näyttävät pienentäneen lämpötilakorjattua talvikauden kaukolämmön kulutusta noin 10 prosentilla. Oikein hyvä niin, mutta lisäkään ei olisi pahitteeksi.

Monissa yhtiöissä poistoilman lämpöä on alettu siirtämään pattereiden lämmitysveteen. Meilläkin sitä on selvitetty. Tarvittava teknologia on varsin kallista. Meidän talossamme se on osoittaunut liian kalliiksi saatavaan säästöön verrattuna. Poistopuhaltimemme imee sisältä ja puhaltaa yläilmoihin nyt noin kuutiometrin ilmaa sekunnissa. Siinä ilmamäärässä ei ole riittävästi lämpöenergiaa toloudellisesti talteen otettavaksi. Talteenoton kannattavuutta voisimme parantaa lisäämällä poistokoneen tehoja ja imettävän ilman määrää. Hölmölässä niin varmaan tehtäisiin, mutta meillä ei. Olisihan se poistoilma ensin lämmitettävä kalliilla kaukolämmöllä. 

Lämpöpumpputeknologiaa ei kuitenkaan vielä ole syytä unohtaa kokonaan. Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja, ilma-vesilämpöpumput ja maalämpöpumput. Viemäriin menevästä vedestäkin saa lämpöä talteen. Tampereen ammattikorkeakoulussa juuri valmistunut insinöörityö osoitti, että kannattavia vaihtoehtoja meillekin on olemassa.

Kumman hinta nousee tulevina vuosina vähemmän, kaukolämmön vai sähkön? Siitä riippuu paljolti mikä ratkaisu olisi paras.  Kaukolämmön hinta on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän, mikä on lisännyt sähköä kuluttavien lämpöpumppujen suosiota. Mutta sama kehitys ei välttämättä jatku. Riskienhallinnan kannalta tasapainoisesti molempia lämmönlähteitä hyödyntävä yhdistelmä voisikin olla paras. 

Heikki Laitinen